lauantai 18. marraskuuta 2017

Punaportin keittiöstä tervehdys!



Hei! Olen Maria.
On aika esittäytyä, kun minut on lisätty tämän blogin kirjoittajaksi. Toimin ammatillisena ohjaajana kahvila-ravintola Punaportin ravintolakeittiössä. Vastuualueenani ovat erityisesti kahvilan vitriinituotteet. Leivomme itse pullat ja sämpylät sekä monenlaista makeaa ja suolaista piirakkaa kahvihetken herkuiksi. Annossalaatit tai ruokaisammat leivät sekä päivän jälkiruoat toimivat vaikkapa lounaana.


Työni alkaa aamulla sämpylöiden paistamisella. Ne on leivottu edellisenä päivänä jo valmiiksi ja odottavat kylmiössä aamua. Opiskelijoiden tultua paikalle, alamme töihin ja täytämme sämpylät aamun asiakkaille vitriiniin. Siinä samalla paistuvat pullat ja uunituoreiden pullien tuoksu valtaa koko keittiön. Siitä se päivä käynnistyy. Opiskelijoiden määrästä sekä osaamisesta riippuen teemme erilaisia kahvilatuotteita pitkin päivää.


Työni ammatillisena ohjaajana on toimia pääsääntöisesti opettajan työparina. Tällä hetkellä minulla on opiskelijoita suorittamassa kahvilapalvelun opintoja ja he tekevät sekä peruskahvilatuotteita että myös tuotekehitystehtäviä opettajan antamien ohjeiden mukaan. Opettaja antaa raamit suoritettavaan opintojaksoon ja minä puolestani ohjaan tehtävien suorittamista.

Ammatillisen ohjaajan työstä minua haastateltiin tässä aiemmin syksyllä myös Hämeen Sanomiin.


Kuka sitten olen ja mistä tulen jne....
Olen ihan hämeenlinnalainen ja kotoisin Lammilta. Siis lammilainen! Ja kyllä, sahtia on veressä ollut aina. Pappani teki aikoinaan sitä maailman parasta sahtia, ainakin omasta mielestäni. Juureni ovat maatilalla ja pienestä pitäen olen ollut se muonamies, joka vie eväät pellolle ja huolehtii, että ruoka on pöydässä ajallaan. Ehkä sen takia ajauduinkin tälle alalle, vaikka en kokiksi olekaan koskaan opiskellut. Lukion jälkeen lähdin maailmalle ja muutin Porvooseen. Opiskelin siellä tarjoilijaksi ja palasin sitten kotiin. Vietin useamman vuoden Esson baarissa ja sitten halusin opiskella lisää. Opiskelin ensin restonomiksi ja sitten muutamaa vuotta myöhemmin tradenomiksi.

Työurani olen tehnyt pääasiassa kahvilamaailmassa ja jonkin verran tilausravintolapuolellakin. Hetkellisesti toimin myös kotitalousneuvojana, ja olen ollut mukana järjestämässä isojen tapahtumien ruokahuoltoa. Tänne Tavastiaan tulin Tuulosrievältä. Siellä kiersin konsulenttina kauppoja ja markkinoita, ja myin leipää. Ihmisläheistä työtä on siis tullut tehtyä ja siksi varmasti viihdyn tässä nykyisessäkin työssäni. Opiskelijoiden kanssa on vietetty mukavia hetkiä keittiössä.

Harrastan lavatansseja ja käsitöitä. Tänä vuonna, kun Suomi täyttää 100 vuotta, minulla on tavoitteena käydä 100 kertaa tanssimassa. Nyt olen jo ihan loppusuoralla ja enää muutama kerta puuttuu. Tästä aiheesta minua haastateltiin alkukesästä radioon ja loppusyksystä tehtiin juttu ylen uutisiin. Olen opiskelijoiden iloksi tulostanut jutun keittiön seinälle ja he kyselevät kaikenlaista tanssimiseen liittyen sekä tietenkin, että monesko kerta on menossa. Käsityöharrastukseni on myös joidenkin opiskelijoiden tiedossa ja senpä vuoksi eräs opiskelija nimesikin minut viime talvena unelmamummoksi. Mummomainen harrastukseni on kuitenkin myös hyvää vastapainoa työlle.

Laitan tähän lopuksi vielä muutaman kuvan vitriinituotteista. Ylimpänä tämän syksyn hittijälkiruoka eli chiavanukas. Kiva, kun olette tykänneet! :)



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti